Helena Särkijärvi Vihreämpi Tulevaisuus - En Grönare Framtid

Roskaamisen sietämätön typeryys - Hur löser vi nedskräpningens olidliga dumhet?

  • Turun Ekotorin kierrätysnäyttelyssä opastetaan miten kotitaloudessa syntyvät jätejakeet lajitellaan oikein.
    Turun Ekotorin kierrätysnäyttelyssä opastetaan miten kotitaloudessa syntyvät jätejakeet lajitellaan oikein.
  • Turun Ekotorin shoppailusimulaattorissa nuoret voivat käytännönläheisesti tutustua kulutusvalintojensa ympäristövaikutuksiin.
    Turun Ekotorin shoppailusimulaattorissa nuoret voivat käytännönläheisesti tutustua kulutusvalintojensa ympäristövaikutuksiin.
  • Tyypillisiä rantojen roskia asutuksen lähellä: pikaruokapakkauksia, juomatölkkejä ja muovikääreitä.
    Tyypillisiä rantojen roskia asutuksen lähellä: pikaruokapakkauksia, juomatölkkejä ja muovikääreitä.
  • Mustfinnin uimaranta Paraisilla oli yksi Pidä Saaristo Siistinä ry:n tutkimuskohteista.
    Mustfinnin uimaranta Paraisilla oli yksi Pidä Saaristo Siistinä ry:n tutkimuskohteista.
  • Ulompana saaristossa pressut, köydet, juomatölkit, muovi ja kyllästetty puu ovat yleisiä rannoilta löytyviä jätteitä.
    Ulompana saaristossa pressut, köydet, juomatölkit, muovi ja kyllästetty puu ovat yleisiä rannoilta löytyviä jätteitä.

ROSKAAMISEN SIETÄMÄTÖN TYPERYYS

Roskaamista on pitkään totuttu pitämään jokseenkin vähäpätöisenä ympäristöongelmana. Isojen jätteiden dumppaaminen maastoon on viime aikoina vähentynyt, mutta välinpitämätön pienroskaaminen on vastaavasti lisääntynyt. Roskaamisesta aiheutuu yhteiskunnalle ylimääräisiä ja turhia kustannuksia. Myös roskaamisen ympäristövaikutukset saattavat osoittautua odotettua huomattavasti pahemmiksi.

Yksistään Vantaan kaupungin katualueiden roskaamisen kustannukset maksavat asukkaille noin 700 000 euroa vuodessa. Etenkin suositut ulkoilmatapahtumat lisäävät huomattavasti siivoustarvetta. Siivouskustannukset lankeavat järjestäjien sijaan useimmiten veronmaksajien maksettaviksi. Viime kesänä järjestetyn Vantaanjoen kaljakellunnan aiheuttamat roskaläjät maalla ja vedessä osoittivat varsin selkeästi, että kesäisestä vapaudesta osataan ottaa kyllä ilo irti, mutta valitettavasti ilman vastuun vaivalloista painolastia.

Pidä Saaristo Siistinä ry selvitti joitain vuosia sitten hanketyönään Itämeren rantojen roskaantumista. Tulokset olivat yllättäviä: Suomen tutkimusrannat osoittautuvat aineiston roskaantuneimmiksi. Suurin osa roskista oli lisäksi kotoperäisiä. Tupakantumpit, oluttölkit ja muovikääreet ovat rannoillamme valitettavan yleisiä jätöksiä.

Ympäristön kannalta varsinkin muoviroskien yleistyminen on osoittautumassa haasteelliseksi. Luontoon joutuessaan muovi ei häviä, vaan pilkkoutuu ajan kuluessa entistä pienemmiksi palasiksi. Jo muovimateriaali itsessään sisältää monia haitallisia kemikaaleja. Meriin päätyvään mikromuoviin kerääntyy lisäksi myös vedessä olevia epäpuhtauksia. Linnut ja muut eliöt luulevat mikromuovia ravinnokseen ja syövät sitä. Ravintoketjussa mikromuovin sisältämät epäpuhtaudet siirtyvät eliöltä toiselle, päätyen lopulta ehkä omille lautasillemme.

Merien roskaantumisongelma on maailmanlaajuinen, ja sen ratkaiseminen tulee olemaan hyvin vaikeaa. Jotta muovin päätyminen meriin voitaisiin estää, tulee muovin käyttöä pyrkiä aktiivisesti vähentämään. Tämän vuoksi olisi hyvin tärkeää kehittää esimerkiksi muovia korvaavia biohajoavia pakkausmateriaaleja. Kehittyneenä metsäteknologian maana meillä on Suomessa siihen hyvät mahdollisuudet. Pelastamalla maailmaa, voimme luoda Suomeen myös uusia työpaikkoja.

Roskaamisen vähentämiseksi tarvitaan yhä myös paljon asennekasvatusta. Päiväkotien ja koulujen ympäristökasvatus on merkittävässä roolissa, kun haluamme kasvattaa luontoa ja lähiympäristöä kunnioittavia kansalaisia. Jätteiden synnyn ehkäisy ja kierrättäminen ovat tulevaisuuden kansalaisen perustaitoja, jotka tulee oppia jo pienestä pitäen.

Itse toivoisin ympäristöopetukseen kaikilla koulutusasteilla entistä enemmän myös käytännönläheisyyttä, sillä luontoa oppii ymmärtämään ja arvostamaan parhaiten juuri luonnossa liikkumalla.  Myös erilaisten yhteisöllisten ympäristötempausten järjestäminen lisää lasten ja nuorten käsitystä omista vaikutusmahdollisuuksistaan, ja auttaa heitä samalla ymmärtämään yhdessä tekemisen merkityksen. Nämä ovat arvokkaita taitoja niin ihmisen itsensä kuin luonnonkin kannalta.

 

 

HUR LÖSER VI NEDSKRÄPNINGENS OLIDLIGA DUMHET?

Man har redan länge förhållit sig till nedskräpningen som ett rätt så ofarligt miljöproblem. På senaste tiden har dumpningen av stort avfall i naturen minskat men samtidigt har man blivit mycket mera likgiltig för mindre nedskräpning. Nedskräpning innebär stora och helt onödiga kostnader för samhället. Nedskräpningens miljöpåverkan har också visat sig vara mycket värre än man väntat sig.

Enbart i Vanda stad kostar nedskräpningen av gatuavsnitten invånarna ca 700 000 euro i året. Speciellt de populära uteluftstillställningarna ökar betydligt städningsbehovet. Städningskostnaderna faller ofta på skattebetalarna istället för att betalas av arrangörerna. Skräphögarna på land och i vattnet efter Kaljakellunta-tillställningen i Vandaå, som arrangerades i fjol somras, visade tydligt att man nog kan njuta av sommarens frihet men tyvärr helt utan ansvar för sitt skräp.

Håll Skärgården Ren rf undersökte som ett projekt nedskräpningen av Östersjöns stränder. Resultatet var överraskande: De undersökta Finska stränderna var de mest nedskräpade av hela materialet. Dessutom var största delen av skräpet hushållsavfall! Tonbaksfimpar, ölburkar och plastemballage är tyvärr vanliga lämningar på våra stränder.

Med tanke på miljön är det speciellt den allt vanligare förekomsten av plastavfall som har visat sig utmanande. Plast som hamnar i naturen försvinner inte utan smulas med tiden ner till allt mindre partiklar. Plastmaterialet i sig innehåller många skadliga kemikalier. I mikroplasten som hamnar i havet samlas dessutom föroreningar från vattnet. Fåglar och organismer tror att mikroplasten är föda och äter den. I kostkedjan överförs föroreningarna sedan från djur till djur och hamnar till sist på våra egna tallrikar.

Nedskräpningsproblemet är världsvitt och det kommer att vara mycket svårt att lösa det. För att förhindra att plasten hamnar i haven måste vi aktivt sträva till att minska användningen av den. Därför skulle det vara mycket viktigt att utveckla t.ex. biologiskt nedbrytbara förpackningsmaterial för att ersätta plasten. Här i Finland, som är ett högutvecklat skogsteknologiland, har vi goda möjligheter att göra det. Samtidigt som vi räddar jorden kan vi också skapa nya arbetsplatser i Finland.

För att minska nedskräpningen behövs också mycket attitydfostran. För att fostra medborgare till att uppskatta naturen och närmiljön spelar daghemmens och skolornas miljöfostran en mycket viktig roll. Att förhindra uppkomsten av avfall och återvinningen är grundkunskaper för framtidens medborgare och detta bör man lära sig redan som liten.  

Själv hoppas jag att man på alla utbildningsnivåer kunde lära sig allt mera också om det praktiska. Man lär sig respektera och förstå naturen bäst just genom att röra sig i naturen. Också genom att ordna olika gemensamma miljökampanjer ökar man barnens och de ungas uppfattning om sina egna påverkningsmöjligheter. Samtidigt hjälper man dem att förstå meningen med att jobba tillsammans. Dessa är värdefulla kunskaper både för den enskilda människan och för miljön.   

 

Kirjoitus on julkaistu Åbo Underrättelser -lehdessä 17.1.2015, Maaseudun Tulevaisuudessa 20.1.2015 ja Turun Sanomissa 3.2.2015.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Turun sataman matkustajaterminaalin seinällä oli ainakin vielä syyskuussa pysäyttävä valokuvanäyttely merestä nostetusta, ihmisten sinne heittämästä roinasta!

Käyttäjän HelenaSrkijrvi kuva
Helena Särkijärvi

Toimituksen poiminnat